Poimintoja projektipäiviltä: yritysten isoimmat muutoshaasteet

Projektiyhdistyksen jokavuotinen Projektipäivät-tapahtuma starttasi tänään Espoon Dipolissa. Tämän vuoden tapahtuman teemana on ”muutosvoimaa”, eli suurin osa seminaareista liittyy jotenkin muutokseen ja sen johtamiseen projekteissa.

Vietin ensimmäisen päivän lupaavasti otsikoidussa seminaarissa ”Yritysten isoimmat muutoshaasteet”, jossa olivat alustamassa ja keskustelemassa Raija-Leena Hankonen (KPMG), Sampo Salonen (Tieto), Jarmo Suominen (Neste Jacobs) ja Kari Juntunen (AEL).

Alustuksissa järjestäjän antamana toimeksiantona oli ollut pohtia yritysten muutoshaasteita, niiden ratkaisuvaihtoehtoja ja yleisen taloudellisen tilanteen vaikutuksia projektiliiketoimintaan. Tässä yhteenvetoja kuullusta:

  • KPMG oli tutkinut kansainvälisesti yritysten kokemia haasteita ja niiden vaikutuksia. Luonnollisesti tutkimuksen kärjessä oli yleinen taloudellinen tilanne ja kysynnän vähentyminen, mutta heti kolmantena haasteiden listalla oli osaajien puute ja osaamisen johtamisen haasteet. Samassa tutkimuksessa nostettiin esille myös prosessien heikkoudet ja tarve uudelleensuunnitella ydinprosesseja. Myöskään prosesseja tukevat IT-järjestelmät eivät ole ajan tasalla.
  • KPMG:n ennuste on, että projekteissa käytetään jatkossa yhä enemmän ulkopuolisia toimittajia, koska organisaatioiden omat resurssit ei enää riitä.
  • Tieto Oyj:n Sampo Salonen totesi, että tietohallinnon ympäristössä on käynnissä myrsky. Pilvipalvelut, mobiliteetti, sosiaalinen media ja big data vaativat kaikki erityistä huomiota samaan aikaan, kun perusbisnestä on kehitettävä ja ylläpidettävä.
  • Liiketoiminnassa vallan tasapaino on vaihtumassa linjajohdosta asiakastyöhön. Enää ei voida olettaa, että ylimmän johdon tekemä strategia aina jalkautuu linjassa alaspäin. Asiakasrajapinta ja yrityksen omat innovaattorit draivaavat yhtä enemmän yrityksen suuntaa ja siten myös strategiaa.
  • 70 % tietohallinnon kuluista on tällä hetkellä ylläpitoon liittyviä.
  • Ketterät menetelmät valtaavat alaa perinteiseltä vesiputousmallilta, koska vesiputouksella tehtävät asiat ovat yhä useammin vanhentuneita valmistuessaan. Salonen luonnehti vesiputoista jopa ”pommiksi”.
  • Neste Jacobsin Jarmo Suominen kommentoi, että Suomen vahvuus maailmanmarkkinoiden kannalta ei ole metsät tai vesialueet vaan suomalaisten osaaminen.
  • AEL:n Kari Juntunen komppasi Suomista toteamalla, että koulutusalan näkökulmasta yritysten kriittisiä menestystekijöitä ovat henkilöstön osaaminen, yrityksen kyky uudistaa ja uudistua sekä kyky hyödyntää tuota uudistumiskykyä.
  • Strategisen osaamisen haasteissa nousi esille myös organisaation kyky hankkia ja analysoida asiakastietoa. Dataa ja mielipiteitä on yrityksissä vaikka kuinka paljon, mutta osataanko sitä muuttaa hyödynnettäväksi tiedoksi. Asiakasosaamisessa noin yleisestikin on haasteita.
  • Juntunen nosti esille myös puutteet muutoksen johtamisosaamisessa. Keskiportaan johtamis-/esimieskoulutus esim. työnjohtokoulutuksen osalta on päässyt katoamaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Lounaan jälkeisessä paneelissa pohdittiin muutosprojektien onnistuneen läpiviennin takeita, projektiliiketoiminnassa tarvittavaa osaamista ja tuon osaamisen tilaa tällä hetkellä.

Paneelissa nousi esille tällaisia näkökantoja:

  • Onnistuneille projekteille yhteisiä piirteitä ovat mm. tiivis ja laadukas johtaminen, selkeät tavoitteet niin projektin kuin henkilökohtaisella tasolla, selkeät välietapit, poikkeamien johtaminen sekä ilmapiiri ja yhteinen tahtotila myös vaikeissa paikoissa. Lisäksi lähtötilanne on ymmärrettävä selvästi,  projektilla on oltava asiakas ja roolien on oltava selkeitä.
  • Johtamista ei tarvita nykytilan ylläpitämiseen (se hoituu kaikissa organisaatioissa ihan itsekseen), vaan johtamisen tavoite on muuttaa toimintaa.
  • Substanssiosaaminen on kriittistä projektitoiminnan onnistumiselle. Jos ei tunneta bisnestä, ei projektitoiminnassa voida pärjätä pelkällä projektiosaamisella.
  • Hyvän projektipäällikön on oltava moniosaaja: substanssin lisäksi on oltava mm. viestintä-, vuorovaikutus- ja myyntitaitoja. Paneelissa heitettiin ilmoille ”insinööristä ihmiseksi” -kurssin tarve, eli mahdollisuus tuoda projektipäälliköille muutakin osaamista kuin teknistä kyvykkyyttä.
  • Osa panelisteista oli sitä mieltä, että osaamisen kehittäminen on jokaisen omalla vastuulla. Toinen näkökulma oli, että yrityksillä on myös vastuu varmistaa, että osaamisen kehittymistä ja sen kattavuutta.
  • Projektiosaamisen koulutuksessa on Suomessa selvä aukko. Monissa maissa tarjotaan yliopistotason tutkintoja projektien ja ohjelmien johtamisesta, mutta Suomessa ei ole syntynyt selkeitä ja arvostettuja koulutuspolkuja projektipäälliköille.
  • ”Suomalaisuudesta” puhuttiin paneelissa paljon, niin hyvässä (rehellisyys, maine, lupausten pitäminen jne.) kuin pahassa (jurous, vuorovaikutus- ja myyntitaidot jne.).
  • Projektien johtamisen arvostusta pitää saada nostettua. Projektipäällikkyys on oikea työ, ei osa-aikainen ja vasemmalla kädellä hoidettava sivutoimi.
  • Projektien johtamisessa tarvitaan enemmän rohkeutta ja voimaannuttamista. Projektipäälliköiden on uskallettava epäonnistua ja tehdä virheitä — ja oppia niistä.

Osaamisen merkityksen korostuminen seminaarissa on mielestäni positiivista. Jos projektiosaaminen puuttuu, ei projekteilla ole onnistumisen edellytyksiäkään. Iso kysymys on, miten projektiosaamisen kehittämistä voitaisiin tuotteistaa paremmin ja yhteismitallistaa. Tällä hetkellä kansainväliset sertifikaatit (IPMA ym.) ovat ainoa keino mitata suomalaisen projektipäällikön osaamista. Jos projektipäällikkö sanoo opiskelleensa projektijohtamista paikassa X, ei se välttämättä kuulosta kovin uskottavalta, sillä yksikään oppilaitos ei ole profiloitunut johtavaksi projektijohtamisen kouluksi. Koulutusorganisaatiot: tässä teille mahdollisuus!

Toinen mieltä lämmittänyt näkökulma oli vaatimus projektityön profiilin nostolle. Useimmissa organisaatioiden sisäisissä kehitysprojekteissa projektipäälliköt ovat todellakin osa-aikaisia ja sivutoimisia puurtajia, joiden kiinnostus ja varsinainen osaaminen ovat jossain muualla. Voisiko olla niin, että jatkossa projekteihin resursoitaisiin enemmän nimenomaan projektijohto-osaamista ja sillä parannettaisiin projektien onnistumisen todennäköisyyksiä?

One response

  1. Päivitysilmoitus: Asiakaskokemus seminaareissa – 5 käskyä puhujille « Muutoksen tuska

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: