Minne menet, Projektiyhdistys?

WP_20141216_10_52_52_RawEilen illalla pidettiin riitaisa Projektiyhdistys ry:n ylimääräinen kokous. Vielä hyvin nukutun yön jälkeen päällimmäisenä tunteena on hämmennys. Sen seassa on myös iso kimpale huolta: minne hyvä yhdistys on oikein matkalla?

Ylimääräinen kokous oli kutsuttu koolle, koska yhdistyksen hallitus oli 26.11.2014 pitämässään kokouksessa todennut, että viikkoa aiemmin pidetyssä sääntömääräisessä yhdistyksen vaalikokouksessa oli menetelty yhdistyksen sääntöjen vastaisesti. Eilen pidetyssä kokouksessa oli määrä mitätöidä vaalikokouksen 19.11. tekemät päätökset ja käsitellä kyseiset asiat uudelleen.

Ei siis paras mahdollinen lähtötilanne. Koitan avata seuraavassa kokouksen tapahtumia niin, että myös ne jäsenet, jotka eivät paikalle ehtineet, saisivat kuvaa tapahtuneista.

Ylimääräisen kokouksen alussa Projektiyhdistyksen puheenjohtaja (31.12.2014 saakka) Heikki Lonka esitti lyhyen katsauksen tapahtuneeseen. Sen voinee summata seuraavasti:

  1. Vaalikokous 19.11.2014 oli kutsuttu koolle normaalisti, ja istuva hallitus oli valmistellut siihen liittyvät päätökset, ml. hallituksen kokoonpano vuodelle 2015.
  2. Valmisteluiden ulkopuolelta kokouksessa oli esitetty vaihtoehtoista puheenjohtajaa sekä jäsenkokoonpanoa (tai vaihtoehtoisia kokoonpanoja) yhdistyksen hallitukselle.
  3. Vaalikokouksessa oli poikkeuksellisesti jouduttu äänestämään päätöksistä aiemman konsensus-linjan sijaan.
  4. Ensimmäisen äänestyksen yhteydessä oli jouduttu kiistaan siitä, ketkä ovat äänioikeutettuja. Käytännössä kysymys oli siitä, olivatko yhteisöjäsenten ns. kiintiöjäsenet äänioikeutettuja vai ei.
  5. Kokousta ei oltu ymmärretty keskeyttää tässä vaiheessa.
  6. Kokous oli ilmeisen pitkän keskustelun jälkeen päättänyt, että läsnä olevat ns. kiintiöjäsenet ovat äänioikeutettuja.
  7. Kokous oli viety loppuun esityslistan mukaisesti ja tarvittaessa asioista äänestäen.
  8. Kokouksen jälkeen vielä istuva (vuoden 2014) hallitus oli alkanut epäillä kokouksen päätösten asianmukaisuutta ja pyytänyt asiasta lausunnon yhdistyksen käyttämältä lakimieheltä.
  9. Lakimies oli suosittanut pitämään ylimääräisen kokouksen, joka mitätöi 19.11. tehdyt päätökset ja käsittelee samat asiat uudelleen.
  10. Hallitus oli kutsunut koolle ylimääräisen kokouksen 15.12. lakimiehen ohjeiden mukaisesti.

Longan katsauksen jälkeen siirryttiin kokouksen asialistalle, ja sen ensimmäiseen kohtaan (kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus) juututtiin välittömästi.

Vaalikokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi 1.1.2015 alkaen valittu Jouko Vaskimo ilmoitti, että kokousta ei ole mahdollista pitää, sillä toimivallattomana se ei voi mitätöidä vaalikokouksen päätöksiä eikä siten käsitellä vaalikokouksen asioita uudelleen. Tueksi väitteelle esitettiin hänen ja Juhani Silvastin asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta tilaama, kahden asianajajan allekirjoittama lausunto.

Lausunto ottaa kantaa äänioikeusasiaan (katsovat, että ns. kiintiöjäsenet ovat henkilöjäseniä, joten heillä on äänioikeus) ja 19.11. tehtyjen päätösten pätevyyteen (katsovat, että yhdistyksen kokous ei voi mitätöidä jo tehtyjä päätöksiä).

Lausuntoa seuranneen pitkän keskustelun jälkeen todettiin, että ollaan lähes täydellisessä pattitilanteessa niin äänioikeuden kuin päätäntävallan suhteen. Selväksi myös tehtiin, että mikäli ylimääräinen kokous tekisi muutoksia vaalikokouksessa tehtyihin päätöksiin, vietäisiin ne tuomioistuimen käsittelyyn. Ehkäpä ainoa konsensus vallitsi siitä, että yhdistyksen säännöt ovat äänioikeuksien ja äänestyskäytäntöjen osalta huonosti kirjoitetut ja tulkinnanvaraiset.

Lopulta päädyttiin toteamaan, että kokous on laillinen ja päätösvaltainen, sillä hallituksella on halutessaan oikeus kutsua ylimääräinen kokous koolle. Lisäksi sovittiin, että pattitilanteen ratkaisemiseksi ilman oikeussaleja kokous yksimielisesti hylkää hallituksen esityksen 19.11. päätösten mitätöinnistä ja että vaalikokouksen asialistaa ei käsitellä. Ja vielä lisäksi sovittiin, että hallitus valmistelee selkeämmät sääntöehdotukset avoimessa prosessissa, johon kaikilla jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa.

Kaiken tämän jälkeen varsinainen kokous nuijittiin päätökseen muutamassa minuutissa.

Pohdintaa

Projektiyhdistyksen ovi tuntuu käyvän tänä vuonna poikkeuksellisen taajaan. Tammikuussa lähti yllättäen eläkkeelle yhdistyksen sihteeri. Pitkäaikainen toiminnanjohtaja siirtyi keväällä erikoistehtävien kautta eläkkeelle tavalla, joka satunnaiselle tarkkailijalle näytti vähintäänkin kummalliselta. Nyt puheenjohtaja vaihtuu.

Käydäänkö yhdistyksessä valtataistelua? Ilmiselvästi ainakin hallitustasolla – tai ainakin käytiin –, sillä tuskin muuten lähtevällä ja tulevalla puheenjohtajalla olisi kilpailevia lakimiesten lausuntoja siitä, mitä on tehtävä ja kenen päätös on pätevä. Ylimääräisen kokouksen puheenvuoroista kaikui lisäksi henkilökemiaongelma vanhan ja uuden puheenjohtajan välillä.

Jotakin puheenjohtajien väleistä kertoo, että Castrén & Snellmanin lausunto oli päivätty 3.12., eli 12 päivää ennen kokousta. Jos välit olisivat olleet toimivat, olisi lausunto varmasti voitu toimittaa yhdistykselle ja jaella ennakkomateriaalina. Ihan viimeistään lausunnon olisi pitänyt olla jaossa kokouksen alussa muiden paperien yhteydessä. Nyt aineisto tuotiin väijytyksenä keskelle kokousta ja oletettiin, että läsnäolijat sisäistävät kolme sivua lakitekstiä samalla, kun seuraavat kokouksen vilkasta kulkua ja osallistuvat siihen itse.

Lausuntoväijytystä tehostettiin kunniajäsen Silvastin uhkauksella nostaa moitekanne yhdistyslain 32 § mukaisesti, mikäli ylimääräinen kokous tekisi päätöksiä vaalikokouksen asioihin liittyen. Tähänkö on tultu? Toivon, että arvoisa kunniajäsen ymmärtää, että hän tuli luoneeksi uuden käytännön Projektiyhdistyksen kokouksiin: jos päätöksiin ei olla tyytyväisiä, voidaan aina uhata moitekanteella.

Tässä tapauksessa moitekanne olisi halvauttanut yhdistyksen toiminnan täysin. Kumpikaan vuoden 2015 hallituksista ei olisi voinut tehdä yksinkertaisintakaan päätöstä ennen alioikeuden ratkaisua – ”väärä” päätöshän olisi tuonut välittömän henkilökohtaisen korvausriskin. Useimmat kokouksessa puheenvuoroja käyttäneet ilmeisesti ymmärsivät tämän, ja suostuivat kompromissiin. Itse suostuin siihen hyvin pitkin hampain ja yhdistyksen etua ajatellen.

Castrén & Snellmannin lausunnon toinen allekirjoittaja on Senior Counsel -tason lakimies, ja veikkaan, että se ei ollut ilmaistyö. Tulen esittämään sekä vuosien 2015 että 2016 vuosikokouksille kirjalliset kysymykset siitä, onko kyseisen lausunnon kuluja laskutettu yhdistykseltä kumpanakaan vuonna.

19.11. ja 15.12. pidetyt kokoukset olivat molemmat kaukana ammattimaisesta järjestötoiminnasta.

19.11. pidetty kokous olisi kokouksen puheenjohtajan pitänyt ymmärtää keskeyttää siinä kohtaa, kun jäsenyyksiin ja äänioikeuksiin liittyvät epäselvyydet nousivat esiin. Toivon, että jatkossa kokouksissa puheenjohtajina on vain sellaisia ihmisiä, joilla on riittävää sorminäppäryyttä ongelmatilanteisiin. Toivon myös, että yhdistyksen tehtäviin haluavat ilmoittavat jatkossa halukkuutensa julkisesti ja ennen yhdistyksen kokouksia. Kokouksissa esiin tuotavat yllätysehdotukset yhdistyksen johtoon näyttävät enemmän vallankaappauksilta kuin yhdistysdemokratialta – oli niillä miten hyvä ja vilpitön tarkoitus tahansa. Ei riitä, että asiat ovat vilpittömästi. Niiden pitää myös näyttää vilpittömiltä.

Eilisen kokouksen väijytystaktiikka oli myös täysin kestämättömällä pohjalla, ja moitin siitä vuoden 2015 hallitusta kollektiivisesti. Hävetkää joka iikka! Näinkö te aiotte johtaa yhdistystä? Haluatteko todellakin, että väijyttämisestä tehdään uusi käytäntö?

Kokousteknisesti toivon, että enää yhdessäkään Projektiyhdistyksen kokouksessa kukaan ei luule olevansa niin suuri ja tunnettu viskaali, että voi pitää puheenvuoroja esittelemättä itseään ensin.

Katse tulevaisuuteen

Uuden puheenjohtajan ja aloittavan hallituksen ensimmäinen tehtävä on stabiloida yhdistyksen toiminta ja korjata henkilökemiaongelmat. Jos oven käynti ja riitely ei lopu tähän, on aloittavan hallituksen uskottavuus suuresti koetuksella.

Toinen tehtävä on huolehtia yhdistyksen strategista. Puheenjohtaja Lonka mainitsi useampaan kertaan avauspuheenvuorossaan, että Projektiyhdistyksen viimeisin strategia ”on kulutettu loppuun”, eikä uutta ole. Yhdistyksen verkkosivuilta löytyvä strategia on kirjattu ajalle 2013–2015, joten kalenteriteknisesti sitä on jäljellä. Strategiapäivitys on kirjattu kohta-ex-hallitusjäsen Jori Kososen ja jo-ex-toiminnanjohtaja Jyry Louhiston nimiin. Ehkä se siksi kului loppuun ennen strategiakauden päätöstä?

Huolestuttavaa on, että strategian päivitys ei ole ensi vuoden toimintasuunnitelmassa. Oli strategia voimassa ensi vuoden tai ei, päättyy se varmuudella vuoden lopussa. Ei kai jossain ole ajatusta, että Projektiyhdistyksen strategia vuodesta 2016 alkaen laaditaan vuonna 2016?

Strategiatyön osalta yhdistyksellä on käytettävissään loistava apuväline, vaikuttajafoorumi. Vaikka hallituksella onkin aina viimeinen vastuu strategiasta, on sillä mahdollisuus hankkia lisänäkemystä laajemmalta kokoonpanolta. Toivon myös, että tämä toisi mahdollisuuden kehittää vaikuttajafoorumia yleisestä keskustelukerhosta asioita aidosti työstäväksi ja vaikuttavaksi elimeksi.

Hallinnollisena tehtävänä hallituksen vastuulle jätettiin sääntöjen uudistaminen jäsenten (4 §) ja heidän äänioikeuden (6 §) osalta.

Oma kantani äänioikeuteen on selkeä: Projektiyhdistyksen jäsen voi olla vain sellainen luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, josta on maksettu jäsenmaksu ja joka on merkitty jäsenrekisteriin. Jokaisella tällaisella jäsenellä on yksi ääni. Oikeushenkilön (ts. yrityksen tai muun yhteisön) jäsenyyden kautta tulevat ns. kiintiöpaikat eivät voi olla äänikelpoisia jäseniä, jos niistä ei erikseen ole maksettu varsinaista henkilöjäsenen jäsenmaksua. Yhdelläkään maksuttomalla jäsenellä – tai sellaisella, joka ei ole maksanut jäsenmaksujaan ajoissa – ei pidä olla äänioikeutta.

Toivon, että aloittava hallitus pitää kiinni lupauksestaan laatia sääntömuutokset avoimessa prosessissa, johon kaikki yhdistyksen jäsenet voivat osallistua.

Lopuksi toivon, että vuoden 2015 hallitus käy ensimmäisessä kokouksessaan pelisääntökeskustelun yhdistyksen johtamisesta ja arvioi viime viikkojen tapahtumia.

Projektiyhdistys on kehittynyt valtavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Toiminta on muuttunut ammattimaiseksi, toimistolle on palkattu väkeä ja jäsentarjontaa on tullut muutakin kuin pelkät Projektipäivät. Projektiyhdistys ei ole enää pieni harrasteyhdistys. Siitä on sukeutunut uskottava järjestö, joka ainoana isona toimijana Suomessa kehittää projektitoimintaa. Tuossa kehittämisessä on fokuksen pysyttävä jatkossakin. Riitelyllä ja kinastelulla vain ajetaan yhdistys alas.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: